The shortest of notes here, honouring the life, craft and wisdom of Leo Tolstoi today, when a hundred years minus one day have passed since his death.
A century ago tomorrow, the 82-years-old writer, who had finally followed his aspirations to become a wandering ascetic and left his home, wealth and family – in what must have been some level of delusion, given the harsh Russian winter and his very old age – gave in to pneumonia and passed away in the railway station of Astapovo.
His was an important life for so many generations coming after him. There are few dilemmas or phenomena in life that you cannot contemplate in terms of what you've read from War and Peace.
Kai minunkin pitää jossain vaiheessa tarttua Tolstoihin, kun sitä niin paljon olet hehkuttanut. Vaikka tolstoilaisuus aatteena on tuttu, olen jotenkin merkillisesti onnistunut luovimaan kirjallisuusopintoni läpi ilman venäläisiä realisteja. Kuinka se voi olla edes mahdollista?
VastaaPoistaMietin muuten tätä eilen illalla ennen kuin uni tuli: Tolstoi taitaa olla ainoa tekijä, jonka lahjija maailmalle olen tosiaan hehkuttanut näin yltäkylläisesti.
VastaaPoistaSaattaa olla omaa epävarmuuttanikin: uskallanko hehkutella näin kritiikittömästi vasta silloin kun tiedän että hehkutuksieni takana seisoisi myös puoli valtakuntaa (ja valtaosa sen kriitikoista)?
Itsetutkiskelun paikka. :)
Mutta siis: suosittelen!