I love big books(tores) and I cannot lie

*Puhinaa* 

Voihan kaunokirjallisuus! Huhutusta kustannusalan kriisistä huolimatta mielenkiintoisia ja kauniita ja kehuttuja kirjoituksia tippuu elämässä eteen paljon tiuhemmin kuin niihin ehtii tutustua. Olen viettänyt  viime vuosina yhteensä varmasti viikkoja, ellei kuukausia, ihaillen, inspiroituen ja tehden ostoksia kirjakaupoissa Akateeminen ja Sammakko (Helsinki ja Turku), Shakespeare & co. (Pariisi; ks. maailman kaunein kotisivu), Strand Bookstore (New York; suosikkini), Chapters ja se yksi pieni jonka nimeä en muista (Ottawa), FNAC ja ne kaksi puulla sisustettua pienempää paikkaa Ipanemalla (Rio de Janeiro). Enkä taida tässä edes aloittaa puhinaani kanadalaisista ja irlantilaisista käytettyjen kirjojen myymälöistä. Tai yliopistojen kirjakaupoista. Voi että!

Shakespeare & companyn Politics-hylly, 2008.

Shakespeare & co interiors. Kuva erinomaiselta Unlike.Paris-sivustolta,

suosittelen tämän ja muidenkin kaupunkien kohdalla!

Haastavinta kirjakauppamatkustelussa on tähän mennessä tainnut olla paluu New Yorkista ilman lisäkiloja matkatavaroissa: Strandin kellarikerros on täynnä uutuuttaan hohtavia, osin vielä julkaisemattomia kirjoja: arvostelijain kappaleita jotka myydään puoleen hintaan! Sieltä mukaan lähti keväällä 2008 Eavan Bolandin uunituore runokokoelma, Siri Hustvedtin silloin vielä julkaisematon Sorrows of an American sekä Simone de Beauvoirin muistelmat ja Jay MacInerneyn The Good Life, ja kauppaan piti jättää korkea kasa karsittuja kirjoja ensi kertaa oottelemaan.

Strand Bookstore, corner of Broadway and 12th St. Näillä 
alehyllyillä on flirttailtu useammissa New Yorkiin
sijoittuvissa sarjoissa ja elokuvissa. Ja sisällä: "18 miles of Books", 
kuten liikkeen slogan kuuluu. Voi ei mikä matkakuume. (Ja voi ei 

miten ruma ja epätarkka kuva; skarppaan jatkossa, lupaan.)

Ja mitä tästä kompulsiosta seuraa: haluaisin kiivaasti, että jonossa ja kasoissa lukemistaan odottavat kiehtovat kirjat olisi jo luettu, ja että pääsisin innostumaan ihan uusista tuttavuuksista! Toisaalta tahdon siis aivan ehdottomasti syventyä jokaiseen kirjaan kerrallaan. Tilannetta ei helpota se, että tartuin viimein Tolstoin Sotaan ja rauhaan, jonka pariin isä on jo kymmnen vuotta houkutellut, usuttanut ja kehoittanut. Se onkin todella miellyttävää, viisasta ja mieluisaa lukemista, mutta voi pojat, harashoo, siinä meinaan menee vielä hetki.  Neljä erillistä kirjaa, 580 henkilöhahmoa. Anna Karenina olikin ihan pala kakkua. Parissa viikossa, kun muutakin joutuu tässä elämässä tekemään, olen päässyt puoleen väliin.

Elääpä vapaaherrattaren elämää. Lukemiselle riittävän ajan lisäksi meiltä alkaa loppua myös hyllytila.

Iit, geet ja hoot epäjärjestyksessä, muka-tilavammassa 
pystyjärkässä. Ei taida pysyä kauaa.

Heti kun Bolkonskin ja kumppanit hyvästelen, aion tervehtiä iloisesti seuraavia romaanivieraita, joista jotkut ovat ottaneet vuoronumeron jo joululahjapaketista putkahtaessaan:

- Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi Max (lainassa siskolta, kovat odotukset)

- Hilary Mantel: Wolf Hall (Man Booker 2009 -voittaja; tilasin tänään vihdoin Amazonista ja olen jo etukäteen varma että tulen pitämään siitä kovin; aika haaste kirjalle)
- Lionel Shriver: We Need to Talk About Kevin (kovin ylistetty tämäkin)

- Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin (odotukset eivät ole edellisen perusteella kovin korkealla)

- Kari Hotakainen: Ihmisen osa (odotukset korkealla!),

sekä kolmea kiehtovaa elämäkertaa:

- Germaine Greer: Shakespeare's Wife (hankittu Mummulle Pariisin Shakespeare & co. -kirjakaupasta)

- Pablo Neruda: Tunnustan eläneeni (kuuluu joululahjakirjoihin ja pitkäaikaislistalaisiin muutenkin)
- Simone de Beauvoir: Memoirs of a Dutiful Daughter (tämä toisesta kirjataivaasta, New Yorkin Strand Bookstoresta, josta näen säännöllisiä haaveunia)

...ja näiden jälkeen, toistaiseksi järjestäytymättömänä, odottavana massana kuvitteellisia sormiaan hermostuneesti pöytään naputellen lukuun pääsyä odottavat mm. John Irvingin, Jhumpa Lahirin, Philip Rothin, Tuomas Kyrön, Ralph Ellisonin, Sirpa Kähkösen, Paul Austerin, Siri Hustvedtin sekä Veikko Huovisen hengentuotteet. Nämä nyt vain pääni päältä eli off the top of my head.

Ah, listoista kirjalistat ovat kai tyydyttävimpiä! Joskos sitä siirtyisi hetkeksi vihdoin ihan tenttikirjallisuuden pariin, riittäiskö inspiraatio?


P. S. En ole muuten kovin eri mieltä Isaac Babelin kanssa, ehkei isäkään. Babel totesi Sodan ja rauhan luettuaan:  

"If the world could write by itself, it would write like Tolstoy."